lääkäri antoi ohjeeksi huuhdella crinon haavaa ja antaa kipulääkettä tarvittaessa. ollaan siis annettu lääke eilen ja tänään. crino ei oo paljoa yrittänyt nuolla haavaa, eikä juurikaan välitä tötteröstä. tosin viime kerralla ku sillä oli tötterö, niin se oppi ensin irrottamaan sen päästään ja sitten taittelemaan sen silleen, että yltää lipomaan sen ohi..
varoitus, vuodatusta: mie en jaksa ku ihmiset tulee kertoo ihan ihme juttuja, ku kerroin, että leikkautin crinon. "se on sama ku piikille veis, ei se oo koira enää." "leikattuna koira sairastuu." "mun koirat ainakin hyökkää sit sen kimppuun heti, ku ei tiedä mikä se on." "sit sun pitää leikata se kaljuksi, kun ei sen turkki enää pysy minkään näkösenä."
huoh, en tiedä onko nyt jotenkin muutenkin herkkä hetki, vai miks mutta tuntuu ihan tosi pahalta tollaset kommentit.
en kadu tippaakaan crinon kastraatiota enkä usko, että tulen katumaankaan.
8 kommenttia:
Onpa ikäviä tollaiset kommentit! Sehän on koiran omistajan päätös leikkaako vai eikö, mitäs se muille kuuluu ollenkaan.
Jos kastraatio voi auttaa muiden poikien kanssa toimeen tulemiseen, eikä ole jalostus- tai näyttelysuunnitelmia tiedossa, niin en mä ainakaan nää syytä olla leikkauttamatta. Varsinkin nyt jos teille jää tyttö toiseksi koiraksi.
"Ei ole koira enää" - tosi törkeetä! Entäs ne urokset jotka on pakko leikata esim piilokiveksen takia, mitäs ne sitten on? Vai tuleeko koirasta "epäkoira" vaan silloin, kun leikkauspäätös on omistajan eikä just vaikka piilokiveksistä johtuva.
Älä välitä tuommosista, itse tunnet koirasi ja tiedät mikä sille on parasta. Ei siihen ole ulkopuolisilla mitään sanottavaa. Tsemppiä! :)
Eipä todellakaan kannata välittää ihmisten kommenteista. Sen olen kuitenkin todennut villakoiralenkeillä että Camu ei erota kastroituja uroksia nartuista ja yrittää aivan villinä astua niitä ;)
Olisi mielenkiintoista nähdä millainen haava kastroinnista tulee, koska se voi joskun vuosien päästä tulla myös meillä eteen.
kiitos tuesta :)
pitäis jättää omaan arvoonsa nuo. ja toki koira voi muuttua paljonkin, mutta ei siitä kuitenkaan ihan turha eläin tule. sama rakas poika kuin ennenkin.
toisaalta astuminenhan ei ole koirilla ainoastaan lisääntymistä vaan lähinnä alistusta. myös crino on usein yrittänyt astua uroskoiria (leikkaamattomia ja leikattuja) ja olen käsittänyt, että se liittyy nimenomaan toisen alistamiseen. esim crino hyökkää lähes heti, jos toinen uros yrittää sitä astua tai edes laittaa käpälän selän päälle. toisaalta astumisyritykset monesti loppuu jos toinen heittäytyy selälleen ja antautuu.
camukin ehkä katsoo helpommaksi alistuskohteeksi koiran, joka ei haise selkeästi urokselle?
ainakaan tällä hetkellä haava ei ole kovin iso, vain noin 4 cm ja siinä on 3 tikkiä. se on siististi vehkeen varressa eikä siis kasseissa.
No,voi venäjä! on siinä toisilla puheet :(
se ei urosta tai narttua pahenna,on sit leikattuja tai ei.
Samoja pikku pörriäisiä ne on siltikin :)
Voima Halit sulle ja Crinolle <3
ja Unille myös hali ;)
niinpä!
pörriäiset <3
apua, mulla ei ookaan sit kissaa ku se onkin leikattu ni nyt en tiedä mikä se on.
nimimerkki "epätietoinen"
sitä ei vaan enää ole olemassa. sori vaan. ensi kerralla kun kuulet sen maukuvan niin muistuta itsellesi, että sulla ei ole sitä oikeesti.
:)
ihme tyyppejä ja ihme kommentteja :/
meillä on menossa kans mietintä, että josko Röpä vietäis kastraatioon. ainoa asia, joka vielä mietityttää, on se, että jos haluankin, että Röps jatkaa sukua. eläinlääkäri kyllä suositteli leikkaamista jo eturauhasvaivojen välttämiseksi vanhemmalla iällä.
oletko huomannut Crinossa muutosta leikkauksen jälkeen? ehkä vielä on liian aikaista sanoa? ajattelin lähinnä, että inhoaako vielä yhtä paljon toisia poikia? paitsi röpen kans tuli silloin aiemmin hyvin toimeen ;)
Lähetä kommentti