crinolle on tullut sellainen vaihe, että kaikki outo pelottaa lenkillä. poika ei oo koskaan ollut mikään äärimmäisen reipas, mutta nyt on selvästi menossa kausi, jolloin kaikki jännittää.
jos tien laidassa onkin yhtäkkiä parkissa skootteri tai jos joku avaa kovaäänisen pakettiauton sivuoven tms tms niin crino vetää hännän jalkojen väliin ja hiipii oikein kaukaa ohi tilanteesta. jos se on hihnassa niin vaihtoehtona on lamaantua paikalleen ja tuijottaa.
olen yrittänyt olla huomioimatta tuollaisia hepuleita. toisaalta olen päättänyt, että jännien asioiden luo mennään ja niitä nuuhkitaan. heti nuuhkaisun jälkeen pelko laukeaa ja juttu onkin ihan ok crinolle.
mietinkin vaan, että onko parempi, että raahaan crinon väkisin pannasta pelottavan auton luo, vai houkuttelenko sen jollain itse tulemaan? yleensä pelätessä sitä ei kyllä kiinnosta makupalat tai muut, joten vaihtoehtona on ollut väkisin raahaaminen. olen myös miettinyt voiko tuollainen minun koiraan kohdistuva remmistä kiskominen johtaa siihen, että crinolle jää huonoja mielikuvia juuri noista "muka pelottavista" asioista..
harmillista, kun olemme pitäneet crinoa paljon vapaana niin nyt sitä ei voi tehdä niin paljoa. jos se on vapaana ja pelästyy se saattaa sännätä minne vaan ja toisaalta ei tule lähellekään pelottavaa, jotta tilanne rauhoittuisi.
pikkupentuajoista crino on reipastunut paljon. toivottavasti me saadaan se myös jatkumaan ja crinolla on hyvä olla vaikka outoja juttuja lenkeillä kohtaakin :)
